Villakoirien erikoisnäyttely 16.6.2013

Meidän erkkari alkoi aika epäonnekkaasti föönin hajoamisella kesken Dinan kuivauksen edellisenä iltana/yönä. Ei auttanut muuta kun puolenyön aikaan lähteä ajelemaan Vuosaareen fööniä lainaamaan. Kiitti lainasta ja valvomisesta Palma!!! Dina lähti turkki puolmärkänä seuraks. Kun päästiin kotiin, kiharaan kuivunut ja hajonneesta föönistä itteensä mustaa väriä saanut koira uudestaan pyykkiin. Koira oli pesty ja kuivattu ehkä n 3 aikaan ja päästiin pariks tunniks nukkumaan.

Aamulla sitten herätys seittemän aikaan trimmaamaan koiraa. Tassut jäi ajelematta ja trimmikin oli aika pikanen koska ennen yheksää piti lähteä ajelemaan näyttelypaikalle. Onneksi se oli sentään alle puolen tunnin matkan päässä Tuomarinkylässä! Huomasin trimmatessa että Dinalle oli jäänyt vähän föönistä tullutta nokea mm vasempaan kylkeen ja rintaan. Eli mulla oli siis harmaa-aprikoosi näyttelykoira menossa erkkariin.. -.-

Tuomarina meillä oli kasvattaja-tuomari Eija Halonen (kennel Haydee's). Dina voitti valioluokan seisten pöydällä kuin tatti, saaden ERI ja SA ja oli lopulta paras narttu 2. :) Onneks läntit tais näkyä lähinnä omaan silmään..


Osallistuttiin vielä Goldfire's kasvattajaluokkaan ja oltiin ROP-kasvattajaryhmä ja lopulta BIS 3 kasvattajaryhmä. :)

Iltapäivällä päästiin kanssa pokkaamaan pokaalit sijoittumisesta Vuoden Toko-villakoira kilpailussa. Dina on #2 vuoden tokotulokas ja #3 vuoden toko villakoira!! :)

Sää oli päivän aikana todella vaihteleva ja sadetta tuli välillä ihan kaatamallakin. Ihmeen kaupalla meidän kehät osui aina sadettomiin hetkiin ja kehien välissä pidettiin sadetta teltan suojissa lämpimissä tunnelmissa! :) Kiitos mukavasta päivästä kaikille mukana olleille! :)

Ensi vuonna Oulussa järjestettävä erkkari taitaakin jäädä meidän osalta väliin ja voi olla että pidetään muutenkin näyttelyistä nyt vähän taukoa. Seuraava tavoite näyttelyitten osalta vois sen sijaan olla kaikkien Dinan jo saavuttamien valioarvojen vahvistaminen, tuntuu olevan mulle ihan ylitsepääsemätön tehtävä saada se tehtyä..!

Näyttelypäivän kuvista kiitos Palmalle, Loviisalle ja äitille :)

 Valioluokka

 Tupsutusta kehien välissä ;)

Kivaa!! :)

 Tuomari saa roikkua vaikka hännässä.. :P

BIS 3 kasvattajaryhmä kennel Goldfire's

Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssilla

Osallistuttiin kolme kertaa kestävälle Vappu Alatalon hyppytekniikkakurssille josta vika kerta oli tänään. Kaikki kurssin osallistujat oli puudeleita joten oli mukavaa päästä seuraamaan minkälaisia pomppijoita rodun sisällä löytyy. Kurssilla oli 3 keskaria ja 2 isoa.

Hyppytekniikkaa harjoitellaan lähinnä kehittämään ja parantamaan koiran vartalonkäyttöä ja hyppytekniikkaa, joten se tukee paljon esim agilityn harrastamista. Varmistamalla ja rakentamalla koiralle oikea hyppytekniikka voidaan minimoida rasitus, maksimoida voimankäyttö ja nopeus radalla. Näin ollen suoritukset paranee ja koiran harrastusikä pitenee ja rasitus vähenee. Vapun harjoitukset ja tekniikat perustuu Susan Salon oppeihin.

Ensimmäinen kurssikerta alkoi luennolla jossa Vappu kertoi mm mitkä ovat koiran ja ohjaajan vastuut agiradalla. Lyhykäisyydessään:

Ohjaajan tehtävä on:

-rakentaa ja ylläpitää koiran lihaskuntoa. Erityisen tärkeinä vahvat syvät lihakset (esim selkänikamien väliset lihakset jotka vähentävät iskuja välilevyihin/muutenkin rangassa+muissa nivelissä), syvät lihakset mahdollistavat hyvän kehonhallinnan. Lisäksi takaa riittävän lihashuollon eli käyttää fyssarilla/osteopaatilla säännöllisesti n max 2 kk välein.

-opettaa koiralle oikeat tekniikat, opettaa ja ohjaa koiraa selkeästi ja systemaattisesti sekä pitää huolen koiran motivaatiosta

Koiran tehtävät:

-arvioida esteiden väliset etäisyydet ja suhteuttaa laukkansa askelpituus/vauhtinsa sen mukaan (alustan materiaali ja liukkaus, tiet..)

-valita ponnistuspaikka (käännöksen mukaan, esteen korkeus. Koiran rakennekin vaikuttaa tähän. Esim jos koiralla kovin suora etuosa ei se saa etujalkojaan nostettua kauniisti rintakehän alle vaan hyppää ns 'heil hitler' hypyn eli tassut suorana eteen-ylös heilauttaen-> ei voi ponnistaa kovin läheltä koska muuten tiputtaisi.. Tällaisella koiralla myös laskeutumisista tulee huonot, pää ei laske, selkä ei pyöristy, muuttuu kovin etupainoiseksi-> kaikki rasitus etupäälle. Tekniikkaharjoituksista tällaisille koirille paljon hyötyä)

-arvioida estekorkeus (suhteuttaa voimankäyttö, ei hukkata energiaa eikä pudottaa)


Tässä hyppytekniikan opetustekniikassa ei keskitytä juurikaan rimoihin, eli jos koira pudottaa harjoitusta tehdessään riman, siitä ei anneta negatiivistä/mitään palautetta. Vappu oli sitä mieltä että koiralle jo riman pudotus on aina jonkinlainen palaute, koira sen kyllä huomaa. Heidän tekemän pienen tutkimuksen tulokset osoitti että kun pudotuksen jälkeen sama tehtävä uusittiin niin 80% kerroista koirat korjasivat virheensä itse (vaikka erillistä palautetta pudotuksesta ei siis annettu). Pudotusta tarkastellaan enemmän merkkinä jostain ja se syy tulisi selvittää ja tietenkin tehdä hyppytekniikka harjoitteita.

Luennon jälkeen jatkettiin tekniikoilla. Ekan kerran teemana oli perusharjoituksia, katottiin ponnistuspaikkaa. Tehtiin perus sarjaa eli viis hyppyä medeillä välit 5 jalkaa ja katottiin vaan millasella tekniikalla koira hyppää, ponnistaa jne. Lisäks paikaltaan korkeutta vähän, eli speedbump ja sitten okseri joka lopulta maksimikorkeudessa kullekkin kokoluokalle. Dinalla ei ollut mitään ongelmaa, hyppäsi hyvällä tekniikalla kaikki harjoitukset ja juurikaan korjattavaa ei ollut. Jes! Kuulemma ei löytynyt mitään puudeleille tyypillisiä perus ongelmia (suorasta etuosasta ja liikkumattomasta niskasta johtuvia, tyypillisiä liioitellun ylöspäin suuntautuvia hyppyjä tms). Kovasti kehuja sai siis Dinan tekniikka, ponnistukset ja eteneminen hyvä, samoin alastulot, pää laski hyvin eikä korkeuskaan tuottanut ongelmia.

Tokalla kerralla teemana oli etäisyyden arviointi. Tehtiin eka oisko ollu 5 esteen sarja aina pitenevillä esteväleillä. Välit 5, 6, 7, 8, 9 jalkaa maybe. Eli koiran piti tajuta pidentää askeltaan aina sitä mukaa kun välit piteni. Dina hoiti sen hianosti, ainut vaan että hyppäsi kuulemma vähän vasemmalle vinoon parilla ekalla kerralla. Sekin korjaantui kun asettelin koiran ja palkan suoraan ja koira toisaalta lämpeni. Toisessa harjoituksessa vikaa estettä siirrettiin asteittain kauemmas (1 jalka kerrallaan) aina 15 jalkaan asti. Dina hahmotti uudeet etäisyydet hyvin, kerran 12 jalan kohdalla tuli epäpuhdas hyppy kun ei osannut päättää ottaakko yhen ylimääräsen askeleen vai ei. Tokalla yrityksellä korjas (otti askeleen). Tästä juuri on kysymys eli koiran pitää osata lukea etäisyyttä tietääkseen milloin pystyy venyttämään ja milloin täytyy lisätä askelia. Tota 12 jalkaa vois siis harjoitella kotona. Etäisyys harjoituksiin voi liittää mukaan myös esim korkeuden harjoittelun esim nostamalla asteittain ekan harjotuksen vikaa hyppyä.

Tänään, eli vikalla kerralla teemana oli taipuminen. Ekassa harjoituksessa oli viuhkan mallissa kolme estettä molempiin suuntiin. Välit medi 5 jalkaa (4-5) ja palkka n metrin päässä vikan hypyn sisimmästä tolpasta tolpan kanssa samassa linjassa. Tarkotus ois tehdä kolme kertaa molempiin suunttiin, sitten vielä tsekki kerran molemmat ja sitten suoristus (neljä taimmaista estettä suora linja). Dina teki hyvin.

Toka harjoitus vahvisti taipumisen lisäks ponnistusta, eli taas kolme estettä viuhkan mallissa molempiin suuntiin, välit 5 ja 7, ja keskimmäistä estettä korotetaan maksimiin asti. Tää harjotus tosi hyvä rakentamaan ponnistusvoimaa jota tarvitaan esim takaakierroissa. Tästä tykkäsin ihan erityisesti, näitä pitää tehä! Dina suoritti taas ihan tyylipuhtaasti.

 Toka harjoitus jossa keskimmäistä nostettiin, lähimpänä oikealle tehtäessä eka este..

Toinen vaihtoehto mitä muut teki oli 5 estettä heppakengän muodossa (ekat rinnakkain, kolmas keskellä suorakulma ja kaks muuta siihen väliin, välit suoraan kävellen 5 jalkaa medille). Tässä harjotuksessa kaari isompi, taipuminen pidempi kestosta ja vauhti vähän korkeempi. Voi soveltaa esim niin että laittaa tän heppakengän ja sitä vastapäätä putken ja vetää niiden välissä kaheksikkoa niin saa vähän vaihtelua ja vauhtia.

Hevosenkenkä

Lopuksi oli vielä laskeutumisharjoitus-sarja. Neljä hyppyä (5-7-7), toka hyppy okseri (max 35cm) jotta saadaan koira kunnolla ponnistamaan. Pään pitäis pysyä alhaalla ja koiran laskeutua hallitusti.

Laskeutumistekniikkaharjoitus

Menin kurssille ihan mielenkiinnosta kuulemaan mitä hyppytekniikka oikeastaan on ja millainen Dinan hyppytekniikka oikeasti on. Vaikka ei meillä koskaan ole sen suhteen mitään ongelmia ollut, oli silti kiva saada vahvistus siitä että Dinalla ei ole tekniikan kanssa juurikaan ongelmia ja voi hyvin mielin jatkaa harrastamista. Silti saatiin vinkkejä hyvistä harjoituksista ja nyt kun tietää edut jota seuraa niiden tekemisestä niin eiköhän niitä tule myös aina silloin tällöin tehtyä!

Mulla on kurssilta ihan älyttömästi taas videomateriaalia jota pitäis käsitellä. Tässä pari ihan lyhyttä pätkää kakkos kerran tokasta tehtävästä jossa vikan esteen etäisyyttä kasvatettiin pikkuhiljaa..

Nyt vaan toivotaan että päästäis johkin treenaamaan sitä "oikeetakin" aksaa! ;)

Näyttelyreissulla Norjassa

Päätettiin jo joskus talvella että lähdetään kesäkuun alussa Norjaan näyttelyihin. Palma sitä tais ehdottaa ja mä olin innoissani mukana, jee reissuun!

Varattiin lennot siis tosi ajoissa ja saatiin alle satasella edestakaiset lennot. Koirat varattiin mukaan matkustamoon. Dinalle piti siis ostaa lentolaukku. Koska Dina on aika ylärajoilla mitä matkustamoon saa viedä (max 8 kg+ käsimatkatavaran kokonen laukku, Dina n 7,5 kg ja säkä vähän enemmän ku 30cm :P), piti laukun olla hyvin kasaan menevä ja pehmeä. Hankin siis SturdiBagin kokoa XL josta olin kuullu paljon hyvää. Se ylittää sallitun käsimatkatavaran rajat reilusti, mutta on pehmeä ja painuu kasaan joten ei ollut mitään ongelmia päästä sen kanssa koneeseen. Dina matkusti koko reissun tyytyväisenä laukussaan. Lennoilla koirien kanssa ei siis ollut mitään ongelmaa! :)

Menolennolla ilmeni sitten ihan toisenlaisia ongelmia. Ennen laskeutumista Osloon kapteeni ilmoitti että Helsinki-Vantaalla oli ollut ongelmia matkalaukkuhihnoilla, joten osa matkustajien laukuista on valitettavasti jäänyt Helsinkiin. Olin niin varma että vähintään toinen meidän laukuista ei ole kyydissä!

No niinhän siinä sitten myös kävi. Palman laukkua ei ikinä ilmestynyt laukkuhihnalle. Ei kun selvittämään sitä. Laukun selvittelyssä kului muutama mukava ekstratunti kentällä. Myöhemmin saatiin kuulla että 2000 laukkua oli sinä päivänä hukkunut Helsinki-Vantaalla..Pari tuntia myöhässä päästiin sitten vihdoin hakemaan meidän vuokra-autoa ja matkaan.

Laukussa oli esim meidän trimmipöytä ja mulla koira trimmaamatta ja missä me niitä laitettais näyttelypaikalla!? Onneks meillä oli molemmilla sentään omat trimmikamat mukana, joten muut trimmausvälineet sentään löytyi multa.. Ei ois varmaan paljoa naurattanu jos oltais oltu ilman kaikkia trimmauskamoja saksista ja karstoista lähtien ja kahen reissussa rähjääntyneen puudelin kanssa...

Meillä oli ihana majoitus Palman serkun perheen luona. Päästiin heidän kanssa myös vähän sightseeingille ja tutustumaan Norjalaiseen perhe-elämään. :) Iso kiitos heille!

Sekä lauantaina että sunnuntaina oli näyttelyt Drammenissa, pienempi kaupunki n 40 km Oslosta. Lauantaina oli Norjan villakoirakerhon erikoisnäyttely ja sunnuntaina KV.

Norjassa villakoirat on kaikki värit samassa ja siellä jaetaan sekä pieniä että isoja sertejä. Väri-CACIB jaetaan erikseen (har/apr/pun). Ulkomaiset valiot voi tulla Norjan valioksi yhellä isolla sertillä, joita voi saada intti näyttelyistä ja rodun erkkareista.

Erkkarissa tuomarina oli Ann Ingram (Irl, kennel Tirkane).Vastoin meidän luuloa koko erkkari olikin vissiin vähän sellanen epävirallinen- club show tyylinen. Kuultiin esim paikanpäällä että tässä näyttelyssä ei jaeta ollenkaan sertejä! Vaikka eipä sillä loppupeleissä meille ois merkitystä ollukkaan.. :P Mutta Norjan villakoirakerhon Pääerikoisnäyttelynä ne oli kuitenkin sitä mainostanut.

Keskareita oli ilmottu 18. Värillisiä Dinan lisäksi yksi aprikoori narttu avoimessa luokassa, Chanson D'Ete Attica. Muut olivat mustia ja muutama ruskea.
Näyttelypaikka oli joku urheiluhalli ja trimmattiin koirat hallin ulkopuolella urheilukenttien vieressä olleella katetulla vaihtopenkillä. :D Ihan hyvin sujui ja kattokin suojas kivasti välillä yllättäneiltä pieniltä sadekuuroilta. Asento ei ehkä ollut kaikkein ergonomisin mutta hätä keinot keksii ja koirat tuli trimmattua.

Creative grooming

Dina esiinty hyvin ja saatiin ERI ja SA ihan kivalla arvostelulla: "Well presented apricot with good coat texture, long head, dark eyes. Good reach of neck, could be shorter in back, well angulated hindquarters, correct tail, moves really well keeping her lovely outline." Oltiin valioluokan kakkosia. Parasnarttu kehässä oli muistaakseni 7 narttua, jäätiin siellä ilman sijoitusta. 

Paras narttu-kehä erkkarissa

Dina oli kuitenkin SilverApricotRed-ROP eli värillisten ROP. Saatiin palkinnoksi koirashampoota. :) Noi värilliset ROP:it meni vielä lopuksi SAR-BIS-kehään, jossa Dina sijoittui neljänneksi. Tofu oli SAR-BIS 3. :)

Värillisten BIS, toy, iso, kääpiö, keskari

Tyttöjen lauantain rusettisaalis

Näyttelyssä oli tosi hyvä tunnelma ja oltiin välillä vähän hukassa kehien kuluissa niin kehäsihteerit aina huuteli "finnish frindsejä". :D 

Lauantaina kehien jälkeen Dina pääs vähän urheilukentälle päästelee, ai mitennii menee tukka sekasin? :)

Sunnuntaina oli siis vuorossa intti näyttely. Sinne keskareita ilmottu yht 17, narttuja 11 ja tuomari Ann-Christin Johansson (Swe). Tää näyttely oli ulkona ja sää oli ollu koko viikonlopun tosi epävakainen, joten sade ei todellakaan ollu toivelistalla. Oltiin nimittäin ilman telttaa ja pöytää.
Tavattiin onneks yks mukava Norjalainen nainen jolla oli kääpiö suomesta ja saatiin lainata niitten telttaa ja pöytää. :))
Dina oli taas reipas kehässä vaikka sillä olikin mennyt edellisenä yönä vähän vatsa sekasin. :S Saatiin hyvä arvostelu ja tuomari kehui kovasti että Dinassa on paljon hyvää, väri vaan oli hänelle hieman liian vaalea. Tuloksena taas ERI, SA ja valioluokan 2: "Bra huvud och uttryck, mycket bra hals, rygglinje och kryss (ristiselkä/lanne). Utmärkt kropp, mycket bra vinklar. Rör sig bra med god resning. Något blek färg." Lopulta Dina oli vielä PN4 ja CACIB. Olin tosi tyytyväinen että pärjättiin niin hyvin kaikkien mustien seassa! :)

Drammen Int, PN kehä, Dina PN4

Matkalla lentokentälle ehittiin vielä vähän turistoida Oslossa. Käytiin Vigelandsparkenissa joka on hiano, iso puisto jossa on paljon kuuluisan Norjalaisen kuvanveistäjän veistoksia. Siellä meiät pääs ekaa kertaa yllättämään kunnon sadekuuro ja sekä me että koirat kastuttiin ihan litimäriksi. Onneks vasta kun näyttelyt oli ohi!

Vigelandparken

Saatiin Palman laukkukin takas Oslon kentällä ennenkun noustiin paluukoneeseen, joten loppu hyvin kaikki hyvin. Mukava kesänaloitus reissu oli ja Norja on kyllä yks kauneimmista maista!

Dina 2,5v

Väsynyt poseeraaja

RotuRace

Oltiin eilen lauantaina Hyvinkäällä Roturace-juoksutapahtumassa. Siinä neljästä "samanrotuisesta" koirasta muodostetut joukkueet kisaavat juoksuradalla toisiaan vastaan. Kisa juostiin Hyvinkään vinttikoiraradalla ja matka oli etusuora eli 80m. Meidän joukkueessa oli Dinan lisäksi kääpiöt Tofu, Freddy ja Peppi. Eri kokomuunnokset saivat siis olla samassa joukkueessa kunhan olivat samassa kokoluokassa, meillä siis minit alle 40cm.

Joukkueita oli mineissä yhteensä 44. Tulokset laskettiin niin että aina joka joukkueen nopein ja hitain suoritus jätettiin pois.
Dina oli aika tykki ja juoksi 172:sta startanneesta minikoirasta 16. nopeimman ajan, 8,20 sek. Joukkuetuloksissa oltiin komeesti sijalla 30 muutaman jäsenen pienen haahuilun takia ;) Mutta hianosti kaikki meidän jäsenet kuitenkin maaliin tuli ja kivaa vaikutti koirilla olevan!

Cairneja oli paikalla tosi paljon ja ne oli aika yllättäjiä, kaikki ihan tykkejä ja hulluna vieheeseen :D Hauskaa oli katsoa erirotuisia juoksemassa radalla. Vaikka Dina juoksikin lujaa niin ei kyllä vieheestä syttynyt, kuten ei viime kesänäkään kun oltiin testaamassa ratajuoksua. Arvasin että ei syttyis joten menin maaliin kutsumaan Dinaa, ja onneksi Dinalla on melko reipas toi luoksetulovauhti. Maalissa odotti lisäks lempparivinkulelu. :)

Mennään ens perjantaina taas luultavasti Tuomarinkylään testailemaan puudeleitten ratajuosuja joten katsotaan saataisiinko Dina innostumaan vieheestä. Ihmettelen vähän ettei se siitä syty kun on kuitenkin melko saalisviettinen, rakastaa saalisleikkejä ja lintujen jahtaamista.. Katotaan jos saatais siitä viehehirmukin kaivettua vielä esille!

Täällä pari kuvaa juoksuista, oikealle selatessa kolme kuvaa Dinasta:  http://ihanas.galleria.fi/kuvat/My+work+and+hobby./Dog+shows_Dograces/Roturace+2013/Lauantai/_MG_9734.jpg