Tiistai epiksissä

Käytiin tänään rataharjoituksissa/epiksissä paikallisen agilityseura Säteen järjestämänä. Eka mentiin kaksi kertaa kisaavien rata, koska halusin mennä radan jossa myös kontaktit ja kepit. Paikanpäällä kuulin että rata oli tarkoitettu periaatteessa A2-A3 tasoisille.. Woops :D Sen jälkeen mentiin vielä A0 möllirata.

Eka kisaavien rata meni ihan kauheeks sähläykseks, alkoi heti putki-puomi erottelulla, joka ihme kyllä oli ainoita asioita joka radalla toimi. Lisäksi mukana oli pieniä herkkuja kuten 3 esteen välistä veto setti, jolta 270 asteen kulma kepeille (en nyt tiedä miten näitä pitäis hianosti kutsua :P) sun muuta. Meille siis ehkä pikkusen haastavaa settiä. Eka rata meni kuten sanottua ihan sähläykseksi mutta petrattiin hurjasti uusinta yrityksellä. Annoin siinä Dinalle enemmän tilaa kepeille ja melkein jopa meni ne mutta haki tokaan väliin. Ne sitten uusiksi, pujotteli kyllä molemmilla radoilla hyvin loppuun. :) Loppurata hyvin mutta tokavikalle esteelle sitten hylly kun unohdin koiran ja Dina lähti renkaalta selän taakse esteelle putken sijaan. Mun moka!

Koska toi kisaavien rata oli aikamoista haparointia niin aattelin että voitais mennä rallattelemaan vielä möllirata että saatais vähän sujuvuttaa ja vauhtia hommaan. Molemmat radat nollana ja lunastettiin itsellemme mölliluokasta kakkos sija. :)

Tässä mölliluokasta video, harmi kun kisaavienradan toka suoritus ei päätynyt nauhalle. Kuvaamisesta kiitos Katjalle :) (näköjään blogger valitettavasti huonontaa aika paljon videon laatua :<) Ja mun pitäs lopettaa toi ihme sipsuttelu, tosi pentin näköstä! :D

Lokakuisia lenkkikuvia

Kuvia parilta lokakuiselta kimppalenkiltä.

Nämä kuvat Ülenurmelta, vakio lenkkipaikasta jossa Dina kävi riehumassa Unnan, Zinnan ja Chilin (joka ei hirveesti riehu, mutta osallistui ryhmäkuvaan :P) kanssa.

Kuvista kiitos taas Ammille. :)

Vikassa kuvassa Dinan uusi harrastus- paaliralli. Ei meinannut tulla naurusta loppua kun tyypit rupes rallittamaan paalien päällä, n 100m pitusta paaliriviä päästä päähän. :D (paalit oli tiiviisti rivissä ja mitään kierähtämis tms vaaraa ei ollut) On se ketterä, kevyesti pomppi paalilta paalille ja suoraa paalinseinämää kiipes ylös! :O :D

Tässä kuvia lenkiltä Ilmatsalussa, oltiin siellä ekaa kertaa lenkillä viikko sitten lauantaina ja mä heräsin oikein yheksän aikaan leipomaan meille pullaa retkievääksi. :D (oon huomannu itessäni paljon vanhenemisen merkkejä tänä syksynä :D) Tällä kertaa rallittelu kaverina oli Frida. Dinasta ja Fridasta on tullut tän syksyn aikana ihan paita ja peppu. Dinasta huomaa kenestä se oikeasti tykkää jos se suostuu leikkimään sisällä. Fridan kanssa peuhaamista jatkuu niin ulkona kuin sisälläkin. Ihan mahtava  meuhaus-parivaljakko! :)

Maistuis varmaan meillekkin :P

Pieni ystäväinen 3v

Onnea pikku ystäväiselle Dinalle 3 v synttäreiden johdosta!! Tässä pari iltahämärässä otettua kuvaa synttärisankarista.

Dinan synttäri oli vähän mälsä, toiselle tuli rippe ja mä satuin vielä olemaan pitkän päivän poissa kun olin koko päivän kuuntelemassa luentoja Viron eläinlääkäripäivillä. Kotiin tullessa vastassa odotti oksua ja ripsaa ja homma meni mattopyykiksi.. :( Toivottavasti menee pian ohi! Aamulla ihmettelinkin kun Dina oli ihan kummallinen kun mentiin ulos, tosi vaisun olonen mutta mietin vaan että oisko jotain juoksuihin liittyvää jotka selvästi kohta alkamassa. No illalla sitten selvis syy siihen. Illalla oli kuitenkin onneks oma iloinen itsensä eikä käytöksessä ollut enää mitään kummallista. Söi myös hyvällä ruokahalulla. Annoin inupektiä tuplana jospa sillä menis pian ohi, hope so! :) Huomenna jatkuu eläinlääkäripäivät, tarvii varmaan käydä ruokatunnilla käyttämässä Dina ulkona ettei tarvii olla niin pitkää päivää. Onneks asuu keskustassa ja Tarto on niin kompakti kaupunki, viidessä minsassa kävelee kotiin. :)

Ollaan tokoiltu melko ahkerasti, ollaan ruvettu treenailemaan EVL liikkeitä vähän "totisemmin". Merkkiä ollaan nyt tehty paljon, koitan saada sen häiriö varmaks. Ollaan treenattu häiriötä niin että oon sanonut merkin valmistelevat, sitten heittänytkin kapulan, sanonut uudestaan merkin valmistelun ja sitten lähettänyt merkille. Dina kestää aika kivasti, jää kyllä kiinni kapulaan sen verran että merkeistä tulee usein vinoja, mutta merkille mennyt kuitenkin useimmiten. Hianojakin ollaan aina lopuksi saatu! :) Yleensä lähettänyt kerran merkille, jos teki hyvin, luokse palkkaus lelulla. Sitten lähettänyt uudestaan merkille ja jos taas hyvä saa hakea kapulan. Tää on meistä aika kiva leikki. Ollaan kans tehty ohjatun suuntia jonkun verran vauhtina ja se alkaa paranemaan. Keskiviikkona kun treenattiin otin merkiltä myös ruutuun lähetykset molemmista suunnista ja teki aika makeesti vaikka näitä ei olla ihan hirveesti vielä tehty. Tehtiin vajaalta matkalta mutta hyvältä näytti. :) Elättelen toiveita ja suunnittelen ekaa EVL koetta ehkä tammikuun loppuun. Riippuu vähän esim keleistä miten hyvin päästään loppusyksy treenaamaan. :) Z:a ollaan kanssa tehty, jääviä, liikkeellelähtöjä jne ja siinä ei oo juurikaan ongelmia ainakaan treeneissä. Saa nähä palaako ihanat AVOn ongelmat seisomiseen kun päästään kokeisiin asti.. Hope not! Luoksarin stoppeja tehty myös heittopalkalla ja toimii ja maahanmenotkin ehkä vähän nopeutunut? Mutta ennenkaikkea, meillä ollut huippu hauskaa taas treenata, kiva treenata uusia juttuja! :)

Käytiin pari viikkoa sitten Liedossa kokeissa, jotka oli samalla villisten rotumestikset. Vähän huonolla fiiliksellä lähdin, alla tosi huonoja treenejä ja valmistelut jäi ihan vajaiksi ja viimetippaan. Harkitsin jo että jätetäänkö väliin. Mutta onnistuttiin kasaamaan ittemme ja tokoilemaan ihan hyvä koe. Tehtiin kakkostulos pistein 253p, eli 3 p vaille ykköstulos.. Hehe.. :P Ruutu nollattiin, muut meni hyvin (tunnarissa ihme jumitus ennen pa kun liikkuri rupes liikkumaan/korjaamaan kapuloita just kun Dina oli palauttamassa :/). 7/8 koiraa nollas ruudun VOI:ssa, oli ilmeisesti koirille kovin vaikea hahmottaa kun oli sellaisen aidan edessä jonka takaa paistoi aurinko. Dinakin nimittäin lähti ihan oikeeseen suuntaan suoraan ja hyvällä vauhdilla, mutta kääntyi ruudun sivuun just ennen sitä. Samaa teki moni muu koira.

Oltiin luokassa kakkosia. Tyytyväinen fiilikseen kehässä ja Dina suoritti varmasti. :) Seuraaminen oli muuten hurrrjann paljon parempaa kuin edellisissä kokeissa, jee siitä tosi iloinen! Hyvällä mielellä voi siirtyä nyt treenailemaan EVL:ää. Kirjottelen tarkemmin kokeesta kun ehdin niin jää muistiin. :) 

Onnea vielä Tiialle ja Dumlelle jotka vei rotumestaruuden hianolla ykköstuloksella Alokas-luokassa pistein 198/200! Vau :) Niin kivaa että tulee uusia villiksiä mukaan lajin pariin!

Minä, Dina, Tiia ja Dumle (Goldfire's Silky Marshmallow)

Teho-tokoilua ja toko avautumista

Oltiin lauantaina tokoilemassa pitkän kaavan mukaan kun Nina, meidän opiskelukaveri oli lupautunut vetämään meille treeni-päivän. Ninan opeissa myös aloitettiin tokon treenaaminen Dinan kanssa n 2,5 v sitten. :) Mukana oli Dinan lisäksi bc-nuorukaiset Zinna 11 kk ja Windy 5kk.

Kaikki sai toivoa mitä haluaa kattoa. Toiveet oli kuitenkin aika lailla samoja, kaikki kattoi vaan juttuja omalla tasollaan. Oli kiva omien treenien lisäksi seurata muiden treenejä kun kaikki oli niin eri tasolla. Päivän aikana tuli käytyä siis läpi liikkeiden alkuopetusta pennulle, kriteerien lisäämistä ja apujen häivytystä ym nuorella koiralla ja sitten tota pienempää hianosäätöä ja päiden yhteenhakkaamista vähän valmiimman koiran kanssa.

Aloitettiin seuruilla. Halusin Dinan kanssa kattoa jos ensinnäkin saatais esille sitä ylikuumenemista ja possuilua seuraamisessa jota Dina on alkanu harrastamaan kokeissa, ja jos löydettäisiin siihen jotain syitä ja ratkaisuja.
Otettiin pari liikettä kokeenomaisesti alle jotta tulis paremmin esiin. Tehtiin hyppynouto (kävi kierroksilla, varasti liikkurin käskystä), tunnari (ok, meni reippaasti kapuloille, eksy vähän kapuloilta mutta palas takas ja toi oman, reipas palautus) ja luoksetulo (meidän tän hetkistä tasoa, iha ok). Sitten seuraaminen. Koska kuumeneminen on tullut parhaiten esiin pysähdyksissä ja paikallakäännöksissä niin tehtiin kaavio jossa vaihdellen pitkiä suoria ja pitkiä aikoja paikallaan. Hyvin saatiin esiin sitä mitä haettiin. :(
Dina kävi ihan kiepeillä ja oli pahempi kun koskaan!! Huus mulle, hyppi, pomppi, otti kiinni mun vaatteista yms.. Pahin oli taas sivuaskeleet ja paikalla käännökset, mutta nyt tuli esiin myös suorilla.
Koska kouluttaja oli tuttu ja tuns meidät entuudestaan tuli tuomio ja vastaus siihen mitä olin pohtinu aika suoraan, Dina pomottaa mua/vaatii palkkaa! Tää vastaus oli samalla sekä tosi positiivinen että negatiivinen.

Positiivinen se on siksi että Dinalla on aikasemmin ollu epävarmuutta seuraamisessa, varsinkin kokeissa. Mä oon halunnut kasvattaa ja varjella Dinan virettä joten oon ollut liian salliva ja pehmee (ja samalla ehkä epälooginen). Olin siis pohtinut että liittyykö toi levoton käytös epävarmuudesta, että ei olla treenattu sivuaskelia tarpeeks tms, vai onko se vaan porsastelua. No, ei se ainakaan epävarmuutta siis ole!
Ton tavan syyn selvittäminen ja kitkeminen on ollut tähän asti niin vaikeet koska kokeessa ei asiaan voi hirveästi puuttua, enkä tietenkään halua kovasti puuttuakkaan jos käytös johtuu epävarmuudesta/liian vähäisestä treenistä. Ja treeneissä tota taas ei ole esiintynyt. Ollaan siis vaan koitettu vahvistaa sivuaskelia ja treenata seuraamista varmemmaksi.
Nyt on sitten treenillä saatu kasvatettua Dinan itsevarmuutta niin paljon että tilanne on siis kääntynyt päälaelleen. Dina on niin itsevarma ja palkanodotus niin kova että törkimys komentaa mua, hyppii, vaatii (tänne se palkka!) jne (ei treeneissä kun tietää että palkka tulee pian). Dinaa kuvailtiin Pikku-Myyksi joka kulkee mun vierellä ja yrittää käskeä palkkaa itelleen. Ammi jonka kanssa treenataan paljon yhdessä kommentoi taas että Dina teki mulle seuraamisen aikana saman näköistä härkkimistä mitä se tekee leikkiessään esim Zinnalle (dominoidessaan tätä) joka on selvästi Dinan alapuolella. Kiva hei! I've created a monster! :D
 Nina sanoi että Dinalla on tällähetkellä niin kova itseluottamus ja palkanodotus (siis tietää saavansa palkan) että tekin varmaan vaikka EVL:n 17 kertaa putkeen. Ongelma on vaan se että tyyppi on käyny vähän törkeeks kun on tylsää.

En siis usko että ongelma ois siinä että se ei kestäis palkattomuutta tai että sitä tarttis treenaa enemmän. Tota sikailua ei nimittäi ilmene missään muissa liikkeissä ja Dinallahan enemmänkin vire nousee aina koesuorituksen loppuakohden, kun se tietää että lopussa saa palkkaa. Se siis osaa sen. Koska seuraaminen on kind of tylsää, varsinkin kun pitää seistä paikallaan, tai kävellä paikallaan, niin uskon että Dina kuumuu siitä ja alkaa vaatia että palkka vois tulla nyt eikä kohta ja siitä tuo käytös.

Nyt tarttis siis palauttaa neiti vähän ruotuun ton seuraamisen suhteen. Kielletylle listalle meni koiran hyppiminen ohjaajaa vasten, haukkuminen jne. Mähän palkkaan siis Dinaa liikkeiden välissäkin hypyttämällä. Se hyppii usein taskuja vasten, saattaa joskus nappasta mua mahasta tai muuten vaatteesta vähän kiinni. Tän kaiken on nyt pakko jäädä pois että saadaan tota sen käytöstä vähän siistittyä.

Treenilistalle tuli siis ensinnäkin liikkeiden välien uudelleen miettiminen ja opettaminen (ajattelin opetta Dinan hyppimisen sijaan kiertämään mua, ja alotettiinkin tän treenaaminen jo, tai sitten vaan suoraan parin silityksen jälkeen sivulle). Toisekseen treeneissä seuraamisen palkkaamisen (ja muidenkin liikkeiden) uudelleen miettiminen. Seuraamiseen rauhallisempaa palkkaamista jossa Dina ei voi pomottaa mua (taaskaan ei hyppimistä etc). Paljon sosiaalisen palkan käyttämistä ja niin että koira myös vastaa siihen. Dina kuitenkin tykkää rapsuttelusta ja sosiaalisesta palkasta joten täytyy oikein mennä koiran tasolle ja "mönkiä" sen kanssa. Näin palkka tulee oikeasti multa eikä Dina voi vaatia sitä ja vahvistaa meidän yhteistyötä tossa liikkeessä. Sosiaalisen palkan jälkeen mahd. nami. Täytyy varmaan muutenkin ottaa nyt enemmän namia taas käyttöön ainakin seuruussa.
Ja jos Dina possuilee, niin homma seis, huomautus että ei todella ole tollainen ok ja alotus alusta. Mustavalkoisuutta treeniin, mikä on ok ja mikä ei.

Otettiin pari lyhyttä pätkää vielä silleen että Dina ei saanut hyppiä mua vasten ja kielsin jos hyppi. Tyyppi rauhottui huomattavasti, palas vähän lähemmäs maanpintaa ja saatiin pari ihan nättiä pätkää loppuun. Tekniikassa ei siis mitään suurempaa ongelmaa tällähetkellä, askeleet ja paikallakäännökset menee. Ongelmana siis puhtaasti vireenhallinta. Lopetettiin siihen kun saatiin nättiä, siistiä pätkää. Tosi nopeesti Dina siis korjasi virettään pienellä huomautuksella. Mahdollista on myös että se tajus olevansa treeneissä ja vire tuli kohilleen sen takia, mene ja tiedä. Täytyy tehä nyt paljon liikkuroitua, kokeenomaista seuruuta että pääsis tohon puuttumaan. Uskon kuitenkin että yleinen hyppimisen rajoittaminen jo korjaa hommaa varmaan aika paljon. Eiköhän tää tästä. :)

Seuraavassa setissä katottiin noutoja, ohjattua ja metskua. Ohjattua vähän yleisesti, miten paljon viittii jo vaikeuttaa ja mitä pitää muistaa treenata jne. Laitettiin eka kapulat n viiden metrin päähän. Dina teki ok merkit, mun täytyy vaan muistaa että en sano pysäytys käskyä liian aikaisin. Lähti hyvin suorassa linjassa kapulalle (oikee) mutta palautti ihme mutkan kautta. Juoksi ensin kohti muita kapuloita ennenkuin lähti palauttamaan mulle. Liikkuri tosin seisoi vasemman kapulan vieressä johon Dina ei oo tottunut kun ollaan tätä treenattu aikasemmin vaan yksin, joten saatto ottaa häiriön myös siitä. 

Palautti laukalla, mutta ei pitänyt turhan kiirettä joten täytyy treenata näitä paljon vauhtina. Tehtiin niin että heti kun oli napannut kapulan suuhun mä lähin juoksemaan lelun kanssa täysiä toiseen suuntaan. Jännä kun uusilla kapuloilla tulee esiin toi että ei halua päästää irti ja vaihtaa leluun, vaan odottaa multa tosi selkeetä irti käskyä/että otan kapulan ennenkuin voi ottaa lelun. Täytyy vahvistaa taas sitä että merkkisanalla saa vaihtaa kapulan leluun. Muuten vähän hankala rakentaa vauhtia. Tehtiin nyt vain oikeata ja Dina luki suunnan tosi hyvin, ei epäröinyt yhtään. Nina olikin sitä mieltä että kapulat voi ihan hyvin siirtää jo täyteen matkaan eli 10m. Eri suuntien treenaamisesta Nina oli sitä mieltä että toki voi ottaa samalla treenikerralla molempia mutta ehkä kokemattomalla koiralla mielummin niin että esim jotain muuta sitten siinä suuntien välissä. Ettei ihan sekoittaisi niitä. Koska suunnilla on eri käskyt ja suunnan tietää etukäteen voi suunnille olla myös omat valmistelut. Silloinhan ne on ikään kuin kokonaan kaksi eri liikettä. 

Ohjattuihin ei muuta kun lisää reeniä. :) Vauhtia, merkkejä täytyy tehä häiriöillä, vaatia että tekee kunnolla loppuun asti ja käyttää erilaisia palkkoja (mulla, heitto yli, takana, kierto ja pysäytys-> palkka).

Lisäks Riitan kurssilla (syyskuussa) vikalla treenikerralla katottiin noita ohjatun palautuksia. Niitä kannattaa siis treenata vaikka erikseen ihan heittämällä puukapulaa vinossa linjassa molempiin suuntiin ja vaatimalla koiran palauttamaan tietysti hyvään perusasentoon. Tässä oikea puoli yleensä koiralle vaikeempi kun joutuu enemmän pyöräyttämään itteensä. Koiran voi laittaa myös ylityöskentelemään kääntymällä vielä enemmän poispäin suhteessa palautus suuntaan.

Tehtiin myös metskua. Siihen tarttu vinkkinä mukaan että voitais opetella metskun kantamisesta neutraalimpaa ja rennompaa, että sais Dinalle rennomman fiiliksen sitä kantaa. Antaa kapulan koiralle ja vaan kävellä yhdessä ympäriinsä koira kapulaa kantaen. Sais vähä purettua siitä jännitystä. Ja esim kun itse korjailee treenienjälkeen tavaroita kentältä antaa koiralle kapulan kannettavaksi ja kehuu sitä hianosta kantamisesta ja kun ottaa sen pois niin koiralle palkka. :) Eli tollain itse noutoliikkeen ulkopuolella koittaa tehä metskusta neutraalimpi. Musta ihan hyvä idea koska Dinalle ei toimi mitkään hetsaukset tms metskussa. Jos sais sille rennompaa mielentilaa niin ehkä joskus metsku noutokin ois rennompi ja kenties palautusvauhtikin paranisi. Aika näyttää tässä toimiiko.

Lopuks otettiin vielä luoksetuloa, en oo ihan tyytyväinen Dinan stoppeihin. Tästä jäi käteen että treeneissä käyttää tarpeeksi apuja (sekä suullinen että käsi) ja oikeesti paljon niitä pallon heittoja jos meinaa käsimerkillä pysäyttää. Eli tehtiin sitten lähinnä vaan puunkierroista pallonheittoja ja reagointi kyllä nopeutu kerta kerralta. Tässä toistot on valttia ja nimenomaan onnistuneet sellaiset! ;) Eli ei haittaa että treenaa stoppeja lyhyemmältä matkalta ja käyttää paljon apuja, kunhan stopit on hyviä. Silloin ne onnistuu kyllä yleensä kokeessakin. 

Note. Mun pitää opetella heittämään sitä palloa että se a. lentäs tarpeeks kauas ja b. edes vähän sinne päin mikä oli tarkotus.. Onneks on narupallot keksitty ;)

Maahanmenoon lähettiin kattomaan parempaa tekniikkaa, niin että Dina menis maahan suoraan eikä seisahduksen kautta. Tätä vois koittaa treenata vähän parempaan kuosii auttamalla reilusti että oikeesti tippuis maahan. Paljon siis käsi ja vartaloapua vielä tähän jotta saatais tekniikkaa vähän parempaan suuntaan ja onnistuneita toistoja.

Nii- korjattiinhan me vähän myös sitä Dinan alun karkailua hyppynoudossa. Toisti saman varmaan kolme kertaa. Sitten karjasin sille kun yritti karata ja sain sen stoppaamaan ennen kapulaa. Seuraavalla yrityksellä päätettiin että vaikka ei enää karkais niin Nina huutaa hämäys nouto-käskyn. Dina pysyi nyt liikkurin käskystä paikallaan, eikä mennyt hämykäskyynkään. Sitten sai mennä noutamaan. Täytyis tehdä Dinalle paljon tollasia kiusaamisjuttuja jossa se joutuu oikeesti vähän hommiin ja miettimään. Tekis hyvää sen pienille aivoille ja nopeesti niistä kyllä yleensä korjaa. Mutta ois hyvä vähän rikkoa kaavaa!

Neljä tuntia tokoiltiin kolmen koiran voimin joten pää oli aivan täynnä uutta mietittävää ja treenattavaa treenien jälkeen! Ninalle iso kiitos että jaksoi tulla meitä koulimaan!

MEJÄ part 2 ja Pk-hommia

Torstaina iltapäivällä mentiin vetämään tokat verijäljet. Tehtiin Dinalle metsään nyt eka jälki. Anni veti ja mä kuljin edellä kattomassa reittiä. Tehtiin n 70? m pitkä suora jälki joka ajettiin melkein heti.
Dina jäljesti alun tosi hyvin. Loppua kohden poikkesi pari kertaa jäljeltä, ja oli esim kiertämässä yhtä puuta väärältä puolelta. Silloin tajusin että olin itse jälkeä tehdessä kävellyt puun siltä toiselta puolelta, eli Dina oli lähtenyt seuraamaan mun jälkiä! Palautin verijäljelle ja teki tuon vielä kerran uudestaan toisessa samanlaisessa kohdassa, mutta jäljesti kyllä palautuksella sitten verijäljen loppuun.. Jatkossa siis ehdottomasti joku muu vetää jäljet! Ajattelinkin että luultavasti ihmisjälki vois olla enemmän luontaista Dinalle, mutta eiköhän se verijäljellekin opi pienellä treenillä. Uskon että siitä saa ihan nätin jäljestäjän vähän treenaamalla vaikka mitään suurta draivia se nyt koskaan tuskin verelle saa kun puuttuu tietty luontainen riistavietti. Kyllä esim labukat ja ajokoirat pikkusen eri intensiteetillä jälkeä ajoivat, hyvä ettei syö jälkeä mennessään. ;) Mutta kivaa toi on villiksellekin virikkeenä!

Torstain iltana Dina meni hoitoon Ammille kun mä menin koululle yöpäivystykseen to-pe yöksi. Perjantaina konkkaronkka lähti metsään, sillä bc:iden ja rhodejen ohjelmassa oli jälkeä ja esineruutua Pölvan metsissä. Dina pääs reissuun mukaan. Mä sain jäädä kotiin nukkumaan pois yön univelkoja. ;)

Dina pääs siis kokeilemaan miltä tuntuu vetästä palveluskoira-liivit niskaan ja koittaa isojen koirien hommia. Dina pääsi esineruutuun etsimään tavaroita. Hyvin olivat kuulemma tavarat löytyneet ja ensimmäisen näkölähetyksen jälkeen oli puudelsson työskennellyt hyvin itsenäisesti. Tosin ei toi tavaroiden etsiminen ja nenätyöskentely Dinalle mitään tuntematonta hommaa oo. Se painelee aina häntä viuhuen pitkiäkin aikoja etsien hävinnyttä keppiä, käpyä, lelua, nameja tai mitä milloinkin ja rrakastaa sitä. Joten aika ominainen laji tälle koiralle. :)

Hommien jälkeen koirat pääs vielä metsään vapaana juoksemaan, porukassa Dina, rhodet x2 ja bc x2. Oli kuulemma vähän hulinaa. :D
Ammille iso kiitos Dinan hoidosta, virikkeellistämisestä ja kuvista!! :)

Illalla vähän reipastuin ja pesin ja trimmasin Dinan. Pitkään oli mielessä kytenyt turkin reilu lyhennys, varsinkin jalkakarvat ärsyttää kun aina märät ja likaiset. Vedinkin jalat sitte melko lyhyeksi ja korvakarvoista lähti varmaan melk 5 cm. Muutenkin kauttaaltaan otin vähän lyhyemmäksi. Mitään ihan hirveän radikaalia en sitte kuitenkaan tehnyt, noi jalat ja korvat oli ne tällähetkellä eniten häiritsevät. Vaikka mitään radikaalia en tehnykkää lähti karvaa reilun futispallon verran, kertoo siitä kuinka ylikasvanu tyypin turkki taas oli. Tuntuu että se kasvaa hirveetä vauhtia tällähetkellä! Valitettavasti kuuden tunnin pesu ja trimmausprojektin jälkeen ei riittänyt enää kummallakaan energiaa kuvaamiseen.