keskiviikko 21. elokuuta 2013

Vielä on kesää jäljellä...

Nyt on mun mielestä se aika kesästä kun sais alkaa radiossa soittamaan Mamban ikivihreetä kesäpiinaa Vielä on kesää jäljellä (jos sitä siis on joka vuos pakko soittaa). Koska mulla alkaa ens viikolla loma! Sitä lystiä kestää hurjan viikon ennenku on taas aika palata koulunpenkille Tartoon ja myöntää että kesä ehkä oli ja meni..

Aika paljon ollaan kesän aikana ehitty puuhastelee Dinan kanssa, ja vähän vähemmän sitten taas päivittämään blogia.

Tokoa ollaan treenattu melko ahkerasti ja viime viikolla alkoi Riitta Jantunen-Korrin (kennel Tending http://www.tending.info/) vetämä 4 kerran VOI-EVL tokokurssi. Viimekerralla meitä oli paikalla vaan kaksi neljästä osallistujasta joten pidettiin toive-kerta jolloin sai itse toivoa mitä katotaan. Me tehtiin ruutua, keskittyen siihen miten saisin Dinan bongaamaan/katsomaan ruudun paremmin eikä ampumaan vaan tyhjään. Päädyttiin siihen että pitää varmaan ihan mekaanisesti, mieluiten apparin kanssa, yrittää opettaa Dinalle käskystä katsomaan ruutuun ennen lähetystä ja vapautus ruutuun lelulle kun katsoo sinne. Dina vaan kuumuu/turhautuu jos sitä virittelee hirveesti ennen ruutua. Tässä pitää siis olla vähän varovainen etten saa mulle kurkku suorana huutavaa puudelia. 

Tokassa setissä katottiin jäävät läpi. Seisominen ja maahanmeno jees ja lähtee hyvin mukaan myös seuraamaan jäävistä. Istumisessa on jäänyt vahvasti kiinni mun vartalo apuun/hidastukseen, ja jos en sitä tee niin jää seisomaan. Sitä pitäs siis vielä yrittää häivyttää. Ärsyttävää koska esim peruuttaen jos tehään istumisia niin kyllä Dina ihan käskystä istuu eikä mitään apuja tarvii.. Itse istuminen napakka. Jäävissäkin täytyy muistaa käyttää vaihtelevasti etu-, taka- ja heittopalkkoja jotta säilyy yllätyksellisyys jatkossakin.
Sitten vielä vähän kaukoja. Nää on levinny vähän käsiin, tai sitten ei hyviä koskaa ollukkaa. Suurin ongelma on se että Dina nousee tosi pitkänä seisomaan ja sen voi sit kuvitella kuinka helppo siitä on istua taaksepäin. Aika hyvin se yrittää ja tajuu et pitää peruuttaa mut välillä menee vähän liikaakin taakse jne. Koitetaan näihin nyt sivupalkkoja, eli palkat koiran molemmilla puolilla. Tuntus toimivan kivasti mut saa nähä miten palkkojen häivytys onnistuu. Toi pitkä seisoma-asento on Dinalle luonnollinen ja tekee asiasta sen takia vähän hankalan korjata.

Kuten Riitta sanoikin että jos joku asia on koiralle tosi luonnollista pitää miettiä aika tarkkaan minkä verran sellasia voi ja kannattaa korjata. Varsinkin jos kyse on kokeitakin ajatellen ehkä parista pisteestä.

Ollaan ehitty tokoilemaan elokuun aikana myös kaksi koetta; sunnuntaina 4.8 Hämeenlinnassa ja tämän viikon maanantaina 19.8 Jokelassa. Hämeenlinnasta ei tarvii sanoa muuta kuin että oli jo ennen sinne lähtöä sellanen fiilis et nyt kannattais vaan suosiolla jäädä kotiin. Ja niin ois kannattanukki! :D Ja eilisestä voikin sit olla jo vähän tyytyväisempi, vaikka ei se ykkönen sieltä oo tullakseen!

Hämeenlinnaan oli siis jo lähtiessä huono fiilis, vähän rankka viikko ja vkloppu takana ja valmistelut oli jääny vähille.. Ja muutenki väsyny ja epäkeskittyny fiilis. Vaikka yritin paikan päällä skarpata ite ja viritellä Dinaa niin sehän lukee mua kuin avointa kirjaa.. Ja koska mä en ollu ihan oma itteni niin ei ollu sekään. Vire oli kaikin puolin huono, Dina laamaili jo kehään mennessä ja siitä jo tiesin et täst ei tuu mitää. Oltiin molemmat epäkeskittyneitä ja liikkeet meni sit joko tai, taidettiin saada kasaan jopa neljä kymppiäkin mutta loput oliki sitten jotain räpellyksiä tai rehellisiä nollia. Luokosetulossa ei pysähtynyt ollenkaa seisomaan. Ruudussa tuli liikaa käskyjä, juoksi ruudun taakse mutta sain kuitenki korjattua ruutuun. Seuraaminen oli ihan kauheeta laamailu, perusasentoja puuttu yms. Istumisen seiso. Lopulta jäätiin kaks pistettä vaille tulosta, eli komean nollan kanssa lähettiin ajamaan kotiin.. Se ois ollu ihan se ja sama oisko ollu nolla, kolmonen tai kakkonen, niin huono fiilis jäi kokeesta. Ja taas tuli todettua kuinka herkästi Dina lukee mun mielialoja ja kuinka ohjaajaherkkä koira se oikeesti on! Ei anna mulle hirveesti anteeks sekoilua.. :P

Maanantaina sitten tokoiltiin Jokelassa. Oli kiva pikkukoe ja aamun rankkasadekkin vaihtui onneksi iltaan mennessä auringoksi.
Oltiin paikkamakuun jälkeen heti ekana vuorossa. Paikkiksesta 10 ja käytiin välissä kehän ulkopuolella hakemassa namipalkka ja sitten takas kehään. Dina oli ihan loistavassa vireessä, tai no, välillä meinas lähtee jo vähän lapasestakin. Liikejärkkä: tunnari 10, luoksetulo 8,5 , seuraaminen 8, metalli 9,5 , istuminen 10, ruutu 8 , kaukot 0 , hyppynouto 0. Tunnari tosi hyvä! Luoksetulossa annoin käskyt vähän myöhään ja stopit vähän veny. Seuraamisessa keitti yli ja oli ajoittain aika järkkyä pomppimista.. Tähän pitäs löytää joku tasapaino. Pahimmat oli kaikki pysähdykset, ei kestäny niitä ollenkaan vaan haukku ja pomppi paikallaan. :S Parempi näin ku laamailu mutta ei ehkä silti ihan toivottua.. Paikka pysyy hyvin ja käännökset hyviä mutta toi kuumailu rupee menee vähä överiks.
Metsku ok, palautus ravilla. Istuminen hyvä. Ruutu, se meni sinne! Woohoo! Ruutu oli aika kehän reunalla ja joku oli siellä vieressä kehän laidalla leikittämässä koiraa johon Dina kiinnitti huomion. Jouduin sit antaa lähetyksessä tuplakäskyn mutta sen jälkeen teki hyvin. Sitte alko alamäki. Dina kävi sen verran kierroksilla mikä ei tarkota hyvää meiän kaukojen kannalta, joten yritin vähän rauhotella sitä ennen kaukoja. Ajattelin että sanotaan nyt maahan käskykin rauhottavasti jos vähän tasottus. Se johti sit siihen että eihän se tajunnu kun käsky tuli ihan väärin, eli alkuun kolme maahan-käskyä ja liike nollille, ei näin! Tehtiin liike loppuun ja ihan kivat kaket ois ollu, ei harmittanu ei. Sitte mun sekoilu jatku hyppynoudossa. Heitin kapulan suoraan päin esteen tolppaa niin että se kimpos oikeelle esteen viereen. En sitte tajunnu pyytää uusintaheittoa eikä kukaan myöskää sanonu mitää, joten käskytin vaa normist, et jos se nyt vaik hyppäis takaski. No ei se hypänny. Eli loppuun kaks komeeta nollaa ohjaajan kämmäilyn takia ja kakkos tulos!
Koiraan olin super tyytyväinen, Dina teki just niin kun se osas ja oli kokoajan tosi hyvin messissä. Sen fiiliksen takia ei voi olla kovin pettyny. :) Oltiin luokka kakkosia.
Kokeitten jälkeen lenkillä, toinen taitaa olla tyytyväinen suoritukseensa
Kato mitä mä voitin!
Ollaan me tokoilun lisäks ehitty vähän aksaamaankin. Pari viikkoa sitten käytiin Herttoniemessä Agry:n epiksissä. Mentiin kisaavien rata kaks kertaa. Dinalla oli ihan hulluna menohaluja ja ekalla radalla palautin sen A:lle kun meinas tulla aika vauhdilla yli siitä.. Keppien sisäänmeno sössittiin myös molemmilla radoilla muistaakseni. Niitä pitäs treenata vielä lisää radoilla! Tokalla radalla Dina teki A:lle sairaan hianot kontaktit josta palkkasin. Hauskaa oli vaikka ilman tuloksia jäätiin. Ja ei ainakaan vauhtia radoilta puuttunu! :D Onneks kohta pääsee taas takas Tartoon ja alkaa myös säännölliset agi-treenit. Kyllä me viimeistään ens vuonna sitten se agi-lisenssikin hankitaan. Jos ei jo syksyllä niin hurjiks ruveta! ;)
Tänään taas illalla Riitan treenit ja huomenna ois vielä toko-koetta Jokelassa. Koitan skarpata nyt kunnolla ja käskyttää niinkuin ollaan treenattu ja heittää kapulatkin, ei tuomarin päähän, ei esteen tolppiin, vaan ihan sinne minne pitää!

Mukavaa loppukesää kaikille!
Kesäillan tokotreenejä, ei hassumpaa!
Pesunjälkeen väsähtäneet 
Vapaapäivä :3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti