Ollaan käyty melkein joka päivä treenaamassa joko hallilla, tai jos oon kaivannu enemmän tilaa ympärille niin ulkona eri kentillä.
Ollaan palauteltu muistiin AVO:n liikkeitä. Oon tehny kokonaisia liikkeitä, palkkaamattomuutta, hokenu itse liikkurin käskyjä ja hionut liikkeiden välisiä siirtymisiä ja liikkeiden alkuja. Oon oikeestaan tosi tyytyväinen että nyt on ollut kunnolla aikaa keskittyä tollasiin tärkeisiin pikkujuttuihin, kuten liikkeiden välisiin siirtymisiin, joille (ainakaan mulla) ei yleensä jää tarpeeksi aikaa ennen kokeita. Treenit on menny suhteellisen kivasti. Avustajia ollut nyt vähän huonosti saatavilla, joten varsinaista koe ja häiriötreeniä ei olla päästy tekemään ihan niinkun oisin halunnut. Eli saa nähä miten siltä osin menee sitten sunnuntaina..
AVO liikkeistä meillä ainoana tökkii yhä ja edelleen luoksetulon stoppi. Dina ei oo koskaan oppinut/en oo koskaan opettanut sitä sille tarpeeks tiukalla kriteerillä ja se näkyy (varsinkin nyt kun olisi kohta aika siirtyä ylempään luokkaan). Se osaa kyllä käskyn ja tietää että kun karjasen niin sillon kuuluu himmata ja stopata, mutta matkaa ennene stoppia kuluu hurjasti. Sitä stoppia ollaan treenattu niin maan pirusti, mutta koska kriteeri on aina ollut verrattain löysä (pysähdys tekniikkaa ei ole opetettu ja pys tekniikka ollut tuurista kiinni->huono), on iso määrä toistoja tässä tilanteessa lähinnä haitaksi. Ajatus on kai ollut että "otetaan vielä kerran jos seuraava stoppi ois parempi", no-ei oo yleensä ollu..
Eli-päätin nyt siis tarttua kunnolla tähän ongelmaan ja alotin tän treenaamisen aaaivan nollasta! Tavoitteena ja kriteerinä nyt saada lukkojarrutus jossa koira lukittaa etujalat ja tekee liukujarrutuksen, ja tästä kriteeristä ei luisteta!
Lähin opettamaan peruuttamalla, minä peruutan, koira seuraa namilla imuttamalla. Juoksen peruuttaen niin lujaa kun pääsen kompastumatta, ja sitten nopea pys. samalla kättä vähän alaspäin, että koiralla siirtyy painopiste alemmas ja se tekee liuku/lukkojarrutuksen. Jos ei lukitse etujalkoja, vaan steppaa stoppiin-> Ei palkkaa. Palkka vaan lukkojarrutuksesta! Osasta stopeista vapautin taakse heittämällä namin, näin sain pidennettyä matkaa. Ja käskyksi jäi siis käsimerkki, stopatessa nopea käden liike eteen-alas.
Dinan mielestä tää oli tosi kiva uusi leikki ja hiffas tosi nopeasti. Saatiin tosi hianoja lukkojarrutuksia n 10m päästä (minä edelleen peruuttaen).
Sitten perinteinen- kun on kisat tulossa niin alkaa tietysti ahnehtimaan. Eli tän päivän treeneissä koitin sitten kokeenomaisesti tätä uutta tekniikkaa. Kokeenomaisena liikkeenä ne huonot stopit on jo niin iskostunut, niin eipä ne toiminut nytkään, vaikka oli uus käsimerkki. Liian vähän treeniä vielä pohjalla.
Pitäis varmaan kehittää uus valmistelu tälle uudelle liikkeelle. Tavoitteena on parantaa myös suorien luoksetulojen osalta, eli niitä enemmä mukaan treeneihin! Niillä saadaan vauhti hyväksi myös lyhyemmillä luoksetulomatkoilla, ja toisaalta enemmän sitä ajatusta että Dina ei ikinä tiedä milloin stoppi tulee, eli ehkä se keskittyy sitten siihen tekemiseenkin enemmän. Vähän vastuuta koiralle, että ei ikinä tiedä milloin stoppi tulee, mutta varaudu siihen että se voi tulla koska vaan, eli ei voi päättömästi kaahottaa. Mutta toisaalta himmailustakaan ei palkkaa heru. Jospa se sopiva kultaisen keskitien vauhtikin sieltä sitten löytyis.
Koska toi stoppi juttu vaivas mua taas niin paljon treenien jälkeen, oli pakko pysähtyä vielä parkkikselle tekemään pieni luoksetulo-testi ennen kotiin menoa. Tuli sellanen epäusko että entä jos se toimiskin paremmin niillä vanhoilla käskyillä mitä oon käyttänyt. Tuli tarve päästä varmistamaan että mikä minkäkin käskyn tilanne oikeasti tällähetkellä on.
Pistin luoksetulon merkit paikoilleen ja otin koiran autosta. Tein kokeenomaiset luoksetulot: ensin suullisella käskyllä (jota oon käyttänyt aina kokeissa tähän asti, tuloksena kaks melkeen läpijuoksua, pys tuplakäskystä n 2 m päähän musta (5 ja 6 p), ja viimeisessä kokeessa 8 p ihan kohtuullisella pysähdyksellä). Sitten otin saman homman aikaisemmin käytössä olleella käsimerkillä, ja sitten vikaks vielä tällä uudella käsimerkillä.
Suullisella aivan surkeeta, stoppas kai joskus mutta ravin kautta, eteni hirveesti. Sitten vanha käsimerkki-> ei paljon parempi. Tällä uudella käsimerkilläkään ei tullut aivan täydellistä stoppia, mutta ylivoimasesti eniten yritystä siinä oli näistä versioista. Eli vakaasti oon sitä mieltä, että sillä jatketaan! Tein vielä pari suoraa luoksetuloa. Ja sitten yhden stopin reilu 10m matkasta, mutta pitkällä käsimerkillä (jätin käsimerkin päälle). Ja oikein hianon stopin tekikin! :))
Eli nyt vaan paljon vahvistusta tolle stopille, vaihtelevalla matkalla. Lyhyitä sekä suoria että stopillisia luoksetuloja vähitellen matkaa pidentäen, mutta stopin kriteerit säilyttäen. Siinä lomassa edelleen lähietäisyydeltä vahvistetaan stoppia että tekniikka kriteeri säilyy. Mietintään mitä luoksetulo käskyä käytän ja mikä valmisteleva sana. Kriteerin, eli lukkojarrutuksen, tulee säilyä, muista ei palkkaa.
Katotaan mitä saadaan viikossa aikaan, vai tehäänkö suosiolla kokeessa vaan suora luoksetulo.. :P
Pari sanaa muista aiheista.. Dina menee näillänäkymin torstaina trimmiin, jee! :)) Sitä ei oo kukaan muu trimmannu muistaakseni viime kesäkuun jälkeen, eli ihanaa että joku muu koskee sen turkkiin! Se on ihan jäätävä karvamonsteri ja niin epämuodostunu tällähetkellä että oksat pois.
Kävin tänään myös kuuntelemassa Juha Korrin vietti-seminaaria Porvoossa. Ehdin kuunnella vaan teoria osuuden, jossa tuli ihan mielenkiintosia yleisesti koirankoulutukseen liittyviä pointteja esiin. Täytyy kirjottaa tänne niitä mun muistiinpanoja jos jossain vaiheessa ehdin ja muistan. :)
 |
| Kauniita talvipäiviä kaikille! |
 |
| T:Rastafaray-Dina |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti