Pentu tulee kotiin!

Tultiin lauantaina yöllä vasta noin kello 1 kotiin Tartosta pitkän matkan jälkeen. Merellä oli tuulta reilu 15 m/s jonka takia laiva keinui ihan kiitettävästi ja oli n puol tuntia myöhässä.

Sunnuntai aamuna oli aikainen herätys, mutta vähäiset yöunet ei silti hirveästi hidastanut herätystä. Lähdettiin kymmenen aikaan äidin kanssa ajamaan Turkua kohden sankassa tuiskussa, mutta päästiin perille hyvin aikataulussa. Vastassa oli taas Dinan mukava kasvattaja ja perheen vanhemmat villakoirat. Hoidettiin ensin paperihommat, kirjoitettiin sopimukset ja Dinan kasvattaja kertoi kaiken oleellisen pentuun ja sen hoitoon liiittyen. Sitten päästiin siihen mitä oltiin eniten odotettu. Alhaalla meitä oli vastassa Dina ja sen veli. Muut pennut olivat lähteneet jo aikaisemmin viikolla omiin koteihinsa. Sanna demonstroi meille vielä mm trimmerin käyttöä ajamalla Dinan naaman ja tyttö oli hianosti rauhassa koko ajan, nii tubli! :) Tais olla vähän vieraskoreutta..

Kun kaikki tärkeät ja vähemmän tärkeätkin asiat oli käyty läpi ja moikat sanottu oli aika lähteä ajelemaan kotiin päin. Kotimatka meni nätisti. Dina nukahti noin puolessavälissä ja nukkui kotiin asti. Ei näyttänyt autossa matkustaminen yhtään tyttöä haittaavan!

Kotona ensimmäinen päivä meni lähinnä nukkuessa. Pesukarhu ja kilppari tuli myös sisäänajettua. Edes osa pissoista ehti paperille asti, joten ihan huonosti ei menny! Täytyy toivoa lähipäivistä vähän lauhempia niin pääsisi pennun kanssa paremmin ulos.!

Seuraavaksi vuorossa vakuutuksen hankinta ja jatketaan totuttelua kaikkeen uuteen. Ainakin tähän mennessä melko pelottoman olonen kaveri kyseessä ja pusuja riittää! <3

Matkalla kotiin

Nukahti koppaan

Ekat leikit :)

Nimi

Yksi vaikeimmiksi asioiksi päättää osoittautui pennun nimi. Kävin ehdotuksiä läpi päässäni jokainen vapaa hetki. Myös lähipiiri sai pari viikkoa ehdottaa, kuunnella ja arvioida nimiä.
Listasta tuli aika pitkä kun nimiä mietittiin ja monta hyvääkin oli joukossa. Tässä osa ehdotuksista ja muutamia ehdotuksia niille joilla joskus on sama tilanne edessä:

Cara
Cava
Jade
Kide
Lumi
Milan
Nika
Sidni
Zara
Zafi

Pitkän pyörittelyn jälkeen päädyin nimeen Dina, joka mielestäni sointuu sopivasti yhteen virallisen nimen Goldfire's Tiaxcala kanssa, ja on muutenkin nätti, selkeä ja sopivan skandinaavinen. :) Pentueen viralliset nimet tulevat muuten Mexicon osavaltioiden nimistä.

Dina 5vk

Pentuja katsomassa, 4vk

Tulin pitkäksi viikonlopuksi Suomeen ja sunnuntaina ajoimme Turkuun katsomaan neli viikkoisia pentuja. Ajomatka meni sankassa lumipyryssä. Perillä meidät tervehti lauma erikokoisia ja värisiä villoja.

Pentueessa on kuusi pentua (5u+1n), ja minulle tulee pentueen ainut tyttö. Pennut olivat vielä niiin pieniä. Silmät olivat auenneet noin viikko sitten ja vähän jaksoi aitauksessa kömpiä, välillä syömään ja ehkä vähän pureskella toisen jalkaa, mutta suurin osa ajasta meni unten mailla. Pieniä haukun yrityksiä tuli jo joiltain pennuilta. Pidin tyttöstä sylissä ja pentujen nukkuessa ehdittiin jutella kasvattajan kanssa ja tutustua pentujen ihanaan äitiin, Penniin.

Jos odotus ei tätä ennen ollu jo tarpeeksi kova, niin nyt se vaan vahvistui ja asia konkretisoitui; mä saan kohta oikeasti koiran!

Ensinäkemä, pennut 4vk (yksi puttuu kuvasta)

Tyttö, 4vk

Mamin sylissä

Odotus palkitaan!

Noin 20 vuoden odotuksen jälkeen mulle tulle vihdoin ikioma koira!
Roduksi valikoitui pitkän harkinnan jälkeen villakoira. Ennen valintaa kävin läpi varmaan kaikki suomessa hyväksytyt koirarodut. Monet valikoituivat heti pois esimerkiksi liian ison/pienen koon, epäterveen rakenteen tai rodun luonteen ja käyttäytymisen takia. En halunnut hankkia kerrostaloon liian isoa tai jättimäisellä liikunnantarpeella varustettua koiraa, vaikka aktiivista rotua hainkin.
Keskikokoisen villakoiran valintaan vaikutti mm. reipas, aktiivinen ja iloinen luonne joka antaa paljon harrastus mahdollisuuksia, kaunis katse, sopiva koko, karvaamattomuus ja yhtenä tärkeimpänä rodun yleinen terveys.

Vaikka toive koirasta on ollut aina, tapahtui tää loppujen lopuksi tosi äkkiä. Syksyn alussa aloin etsimään pentueita ja aika nopeasti löysin hyvältä kuulostavan vaihtoehdon. Ensin odotettiin n kuukausi pentujen syntmistä. Sitten toinen kuukausi että pääsee pentuja katsomaan ja sitten vielä kuukausi että saa pennun kotiin. Aika on mennyt henkisesti valmistautuessa ja pieniä hankintoja tehdessä.

Kauan tätä on odotettu ja nyt enään viikko niin pääsee vauvan hakuun! :)

Ensimmäiset kuvat kasasta, ikää pari päivää