Saatiin viikonlopuksi Tartoon vieraileviksi valmentajiksi Riikka (toko) ja Juha Ruokonen (agi).
Oltiin Dinan kanssa lauantaina tokossa, sunnuntaina on vuorossa agi. Molemmat on kahden tunnin sessioita, ja lisäksi lauantaina iltapäivällä oli Riikan luento koiran palkitsemisesta ja leikittämisestä sekä Juhan luento agilityn ohjausmenetelmästä.
Toko-session aikana saatiin Dinan kanssa Riikalta vinkkejä mm seuraamiseen jossa Dina on alkanut helposti vähän edistämään, varsinkin jos palkkana on ollut lelu. Riikka neuvoi kiinnittämään huomiota palkan suuntaan ja palkitsemaan (mieluiten namilla) taempaa, tavallaan koiran ulkopuolelta niin että se kääntää päätä hieman ulos ja taaksepäin. Lisäksi Riikka neuvoi että voin seuraamisen yhteydessä tehdä paljon käännöksiä vasemmalle ja ympyröitä. Seuraamisen voi esim aloittaa tekemällä vasemmalle täysympyrän/360 asteen käänöksen (astuu itse taaksepäin/vasemmalle tekee 360 asteen käännöksen, niin että koira joutuu käyttämään takapäätä ja peruuttaa-> ajatus taaksepäin) ja siitä jatkaa pari askelta suoraan, käänös vasemmalle ja perusasento. Dina reagoi palkkaukseen ja käännöksiin tosi nopeasti ja piti paikan harjoituksissa tosi hyvin. Riikka myös kehotti nyt jättämään pitkät suorat seuruutukset vähäksi aikaa kokonaan pois koska ne on juuri niitä jossa edistämistä helposti esiintyy.
Käännöksiä oikealle voi myös vahvistaa namilla vahvistaen ja ohjaten niin että tulee tiiviitä käännöksiä, eikä pääse tulemaan liian eteen, kuten pikkukoirilla on usein tapana, vaan pitää hyvin paikan.
Seuraamisen lisäksi otettiin luoksetulon stoppia (seisomista). Tehtiin kokonaisena liikkeenä ja meni ihan kivasti, vähän teräbyyttä toivoisin pysähdukseen lisää, vaikka hyvin Dina pysähtyykin ja tulee vauhdilla luokse. Stopin harjoitteluun Riikka kehotti käyttämään kiertoja jolloin itse luoksetulo liike ei turhaan "kulu" ja toistoja voi tehdä enemmän. Harjoiteltiin kierroilla kahdeksikkona, eli kaksi kierrettävää esinettä riittävälle etäisyydelle ja itse niiden välissä. Lähettää koiraa vuorotellen kiertämään, ensin toisen, vauhdilla leluun luokse, ja sitten lähetys toisen ympäri. Tähän sitten liitettiin stopit ja näistä heittopalkka taakse. Toi kaheksikko oli ihan
toimiva koska siinä saa koiraan hyvin vauhtia ja paljon toistoja. Palkka taakse vahvistamaan pysäytystä ettei ala valua ohjaajaa päin. Dinasta huomaa nopeasti kun alkaa parin toiston jälkeen ennakoimaan pysähdyksiä mutta täytyy vaan ottaa paljon vauhtiluoksetuloja väliin.
Tämän enempää me ei ehditty meidän kohdalla katsoa kun ohjaajalla oli niin paljon vinkkejä kerrottavana per liike. ;)
Lopuksi kysyin vielä metskusta jota Dina pitää tosi löyhästi. Hakee kyllä ja tuo, liikkuu ja istuukin se suussa mutta ote on tosi löysä. Kysyin sitten että miten tätä kannattaisi lähteä tiivistämään, ja Riikka oli sitä mieltä että ei kannata metskulla välttämättä lähteä liikaa hiomaan pitämistä itsessään, vaan mielummin hakee pitoon parannusta vauhdin kautta. Eli jos koira esim muuten tykkää kantaa esineitä suussaan/hypätä/kiertää etc, niin antaa koiralle metskun
suuhun ja laittaa sen vaikka hyppäämään lyhyen agiradan matalilla esteillä. Näin koira joutuu pakostakin vähän kovempamaan otetta mutta toisaalta saa myös muuta ajateltavaa eikä mieti niin paljon kapulaa. Ottaa esim eka puukapulalla jos koira tykkää siitä, sitten metskulla ja lopuksi vielä vaikka palkitsee puukapulan noutamisella jos koira siitä tykkää. Eli yksi onnistunut toisto metskulla riittää per treeni, koska ei kisoissakaan tarvitse tehdä sitä yhtä onnsitunutta toistoa enempää. :)
Täytyy siis tehdä metskulla puunkiertoja, hyppyjä etc silloin kun Dinalla on vire korkealla ja tehdä metskusta neutraali/hauska juttu! :P
Palkitsemis-luento oli tosi hyvä muistutus siitä että koira pitää oikeasti opettaa leikkimään
eritavoilla ja yksi pointeista oli se että leikkimisen/ eri palkitsemistapojen opettamiseen pitäisi käyttää yhtä paljon aikaa kuin itse lajin treenaamisee.
Eri leikkimis metodeja oli vetoleikki, ja etenkin sellainen jossa koira saa vetää ohjaajaa, leikki kahdella samanlaisella lelulla, taka-/etupalkka (kuollut lelu), heittopalkka taakse ja lentävä palkka (nami koppi).
Näistä tuli itselle mieleen että Dinalle pitäisi vahvistaa tota lentävää namipalkaa (se ei osaa kovin hyvin kopata nameja, palloja kyllä :P), ois nimittäin kätevä esim kaukoissa. Lisäksi pitäis vahvistaa kuollutta lelua (-> ois hyvä esim ruudun opetuksessa) ja noudoissa pitäis saada Dina vapautus käskystä pudottaa kapula ja ottaa lelu. Se ei nimittäin kovin mielellään tiputa kapulaa vaikka menis namin tai lelun kaa heiluu naaman eteen/juoksee karkuun. Jää vaan
kattomaan et ota nyt tää kapula multa pois ni mä voin ottaa ton palkan! ;) Pystyis helpommin treenamaa noudoissa vauhtia jos toi ois kunnossa, but we're working on it.
Tässä siis vähän mietittävää ja huomenna jatkuu treenit Juhan agi-treeneillä. Hän kiinnittää erityisen paljon huomiota ohjaamiseen ja mitä sillä viestii koiralle. Odotan innolla koska
ohjaaminen ei todellakaan oo mun vahvin laji. :P Siitä sitten varmaan myöhemmin lisää.
Loppuun kuva Dinasta tutustumassa eilisellä lenkillä jättiläisrupikonnaan. Dinan mielestä sellanen ois ollu tosi kiva lelu. :) Lenkin jälkeen Dinan turkista löyty toisenlainen iljetys, nimittäin kevään eka punkki. Olin jo melkeen ehtinyt unohtaa että niitä ilkimyksiä on edes olemassa, täytynee suunnata pikapikaa karkotusaine ostoksille. :/ Kiitos kuvasta ja lenkkiseurasta Ammille, Unnalle ja Chilille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti