Tarto Kv ja Dina EE, FI ja LV MVA!!!

Viikonloppu 3.-4.11 vierähti Tarton messukeskuksessa kahdessa kansainvälisessä koiranäyttelyssä. Hap keskareita oli ilmoitettu 2 (!) ja Dinan lisäksi toinen ilmoitettu koira oli Dinan puoli sisko Celesterling Secret Well Kept eli Kitty. Dina oli ilmoitettu ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan, Kitty oli valioissa valioiduttuaan loppukesästä Suomessa.

Dina on viron junnumuotovalio, joten Dina tarvitsi viikonlopulta yhden Sertin valioituakseen Eestin muotovalioksi.
Lisäjännitystä viikonloppuun toi se että mun täytyi trimmata Dina itse! Dinan turkki oli melko hirveessä kunnossa ennen pesua, koska edelliset viikot oli koko ajan niin kostea ilma, turkki pääsi kastumaan joka kerta kun meni ulos, ja sehän ei tiennyt muuta kun takkuja. Pesin Dinan jo torstaina ja mulla oli jalo ajatus että oisin pessyt uudestaan perjantaina, mutta se sitten vähän jäi. Aloitin trimmausta jo torstai iltana, mutta Dinassa oli niin paljon karvaa (trimmattu kunnolla viimeksi varmaan 2kk sitten) että otin vaan pahimmat pois. Jatkoin sitten perjantaina, ja enhän mä mitään enää ehtinyt uudestaan pesemään. Näillä siis mentiin! Ei tossa ite trimmaamisessa mitään muuta, mut ihan tuhottoman kauanhan se vie. Mä en pysty vielä silleen että koira pöydälle ja sitten saksitaan koko koira tunnissa tai puolessatoista ja valmis! Mun pitää katella ja pitää välillä paussia, ja siihenhän meneeki sitte helposti puol päivää. Mutta ois siitä voinu pahempiki tulla tällä kokemuksen määrällä! ;) Täällä kun ei muita trimmaajia oikein oo, niin pakko on hyvä opettaja.

Lauantaina tuomari oli Jos Dekker Hollannista. Seurasin vähän kehiä ennen meidän kehää ja vaikutti melko tiukalta tädiltä. Kovin montaa vaaleanpunaista nauhaa ei esim kooikereille tai gööteille herunut.
Dina liikkui tosi kivasti ja esiintyi muutenkin hyvin. :) Tuomari tykkäs molemmista nartuista, Dinasta ja Kittystä, antaen molemmille ERIn (vaal.pun). Parasnarttu kehässä Dina vei voiton ollen ROP saaden sen puuttuvan Sertin ja tullen siis Viron valioksi! Dinalla oli roikkumassa Serti myös Liettuasta ja useampi Suomesta ja siispä siitä tuli samalla myös Suomen ja Liettuan muotovalio! Aika hyvin 2v ja 1 viikon iässä! ;)
Dina sai myös Cacibin ja nyt on myös Cacibit kolmesta maasta kasassa. Täytyy vaan odottaa maaliskuuta ja käydä sitten metsästämässä yksi Cacibi Intti valiota varten! :)
Jäätiin ryhmiin jossa Dina jaksoi myös liikkua ja esiintyä hianosti, sen kummempaa menestystä ei sieltä kuitenkaan herunut. :)
Jos joku on joskus menossa Jos Dekkerin tuomaroitavaksi ja sattuu lukemaan tämän, ni vinkkinä, PIDÄ HIHNA LÖYSÄLLÄ koko ajan! Tuomari siis haluaa ehdottomasti että koira esitetään löysällä hihnalla vapaasti, kaikenlainen hihnan kiristyminen ja hirttäminen on ehdoton nou nou. Ja jos niin sattuisi tekemään niin tuomari myös huomauttaa asiasta. Ihan asiallista mun mielestä, kun mieettii kaikkea sitä nykimistä ja hirttämistä mitä kehissä välillä näkee. En mäkää tykkäis.
Molempien päivien arvostelut löytyvät blogin Näyttelyt-sivulta.

Kuvia lauantailta:

ROP, Sert, Cacib ja tuore EE, FI ja LV MVA (c) A.Kiviharju

Koikkaloikkaa ryhmäkehässä  (kuva: Anna Kokko)

Ja sitten liehuttiin kauniisti (kuva: Anna Kokko)

Sunnuntai aamuna oli pakko päästää Dina vähän juoksemaan vaikka ulkona oli ihan märkää. Sen jalat oli muutenkin jo niin kiharassa ni aattelin että ei oo mitään menetettävää. Huuhtasin ja kuivasin sit vaan nopeesti jalat kotona, laitoin ponnaritkin jo valmiiks ja siistin vähän turkkia. Halusin mennä mahdollisimman myöhään näyttelypaikalle, kun eilen siellä tuli norkoiltua se n 9h.
Ja olipas kätevää! Oltiin sit paikalla n tunti ennen kehää eikä mun tarvinnut tehä muuta kun ottaa Dina n 15 min ennen kehää ulos häkista, harjata vähän, siistiä vielä vähän pintaa ja tupeerata vähän tukkaa. Dinan tukan tupeeraaminen on ihan turhaa homma, tai sit mä en vaan osaa. Mutta tuntuu että se lässähtää heti kun Dina kerran ravistaa päätään. Mikä on siis pakko tehä aina! tupeerauksen jälkeen tietysti..

Sunnuntain tuomarina oli Harto Stockmari Suomesta. Dina kilpaili edelleen avo luokassa koska Virossa ei saa vaihtaa luokkaa vaikka ois valioitunu edellisenä päivänä. Siinä luokassa mennään mihin on ilmoitettu.
Dina esiinty ryhdikkäästi mutta ei jaksanut liikkua ihan yhtä vauhdikkaasti kun eilen. Tulos oli kuitenkin taas loistava, Dina oli taas ROP ja sai CACIBin. Serti siirtyi eteenpäin Kittylle joka oli PN2 ja näinollen saatiin molemmista viikonlopun aikana EE MVA:t!

Kuvia sunnuntailta:

Valio-kaverikuva
Dina ja BF Helli valioitui molemmat lauantaina

Ennen kehää, hiiri on best!

Sama tahti!

Puolisisarukset Dina ja Kitty :)

Viikonlopun saldo

                                         

Ei jääty ryhmäkehiin vaan lähdettiin rotukehän jälkeen kotiin lepäämään, koska illalla oli agi-treenit johon mielummin halusin satsata. :D Mietin että jaksaakohan Dina, ja että tehdään kevennetyt treenit jos vaikuttaa väsyneeltä, mutta eipä ollu siihen tarvetta! Dina pomppi hallissa ylösalas mun vieressä eikä pysyny maan pinnalla suunnilleen ollenkaan. Vauhdissakaan ei ollut valittamista! :D Tehtiin pakkovalssia, ennakoivaa valssia, putkijarrua ja irtoamista, sekä kontakteja (puomi+keinu) ja keppejä. Dina on saanut puomille tosi hyvin vauhtia ja laukkaa koko matkan, 2o2o kontaktit osaa myös hyvin, vaikka etupalkalla ne välillä valuu etenkin jos mun liike ei ole pysäyttämässä Dinaa (jään taemmas). Kepit pujottelee jo melko kivasti täyden sarjan, ja sisäänmenotkin on kivalla mallilla. Vauhtia sais tulla lisää. Tehtiin myös putken kautta kepeille kuudella kepillä ja Dina haki kepit ja pujotteli hyvin. :)
Radalla oli siis paljon tekniikkaa ja niissä suurimmat ongelmat on mulla, ei koiralla. Varsinkin vartalon käännöt ja vartalon suunnan hahmottaminen tuottaa mulle pikkusen ongelmia. Vähän vartalon hallintaa kaivattais! Pitää vissiin ruveta kuivaaharjottelemaan ohjauskuvioita että saa kropankin kääntymään. Mutta on tässä syksyn aikana kehitystäkin tullut.
Dinalle yritetään myös iskostaa nopeita käännöksiä, Dina kun tykkää baanailla ja kaarratella ja ois mieluiten menossa aina vaan lujaa vauhtia suoraan eteenpäin seuraavalla esteelle. Lelulla palkkaamalla saatiin Dinaa kuuntelemaan ohjausta vähän paremmin ja käännöksiä tiukemmaksi. Tässäkin onnistuminen tosi paljon tietysti kiinni mun omasta ajoituksesta.
Tuntu kivalta raskaan näyttelyviikonlopun jälkeen että koirakin pääs irrottelemaan kunnolla. Treenien jälkeen jaksoi jopa vielä juosta vähän aikaa Katrin pihiksen ja sheltti-pennun kanssa. Ihme energia-pakkaus se on!
Hyvät treenit kruunas aika upeen viikonlopun. :)

Ens viikonloppuna lähdetään Riikaan katsomaan irtoaisko sieltä jotain!